Syksy

Aamun kirpeä syksylle tuoksuva ilma. Se toi tänä aamuna kaihon. Haikeuden. Se tarkoittaa tänä syksynä erään ajan päättymistä. Syksyn tuoksu on aina ollut toivottu ja odotettukin. Pitkä kesä takana. Sitä jo kaipaa rytmiä elämään. Tänäkin syksynä se on odotettu. Mutta...ei sitä oikein varmaan tajuakaan. Ennen kuin sitä jo elää sitä uutta. Tänään siinä tuoksussa oli jotain lopullista. Tänään se tuntui hyvin haikealle.

Olen ehdottomasti kesäihminen. Rakastan kesää. Kesän tuoksuja. Pioneja. Ja sitä kaikkea. Kesäsadettakin. Mutta rakastan myös syksyn tuoksua. Kuulasta, aurinkoista syksyaamua.

Uuden edessä

Miten se silmäkulma kostui? Varmaan tuuli. Tai kirkas aurinko. Ja ekaluokkalaisen päättäväinen askel. Etääntyvä. Iso Reppu. Melkein kuin kantajansa. Kilometrejä kolmatta. Monta suojatietä ylitettävänä. Kädet äidillä ristissä. Että muistasi aikuiset varoa. Hidastaa ja hellittää. Että pääsisi repunkantaja suojatien yli. Turvallisesti.

Vimma

Sitä voi olla monenlaiseen toimintaan... No, vimma. Kai se on tämäkin jonkin sortin vimma.

Sitä nyt vaan syntyy. Mattoa. Kai se on jonkinlainen flow-tila. Johon virkkuukoukun tai sukkapuikkojen äärellä pääsen. Tai sitten se on tämä keski-ikä. Olen myös alkanut pitää tekokukkia ihan sopivina...

Ilmassa on selvästi syksyn tuntua. Syksyn tuoksu. Sen voi jo aamuisin tuntea. Tänään paistaa aurinko ja lämpö hellii nuhaneniä.

PS. Ohjeet mattoihin löytyvät Kauhavan kangasaitan sivuilta.

Iloa

Ihanaista tyttöenergiaa! Mitenkä niin?!? 9-vuotiaan onnea sydämen täydeltä!

Hömpänpömppää...

Kesä alkaa väistämättä kääntyä syksyyn. Vaikka onkin vielä lämmintä. Jotenkin kesä meni. No, sairastaessa. Ja toipuessa. Vähän unenomaisesti ohi. Ehkä unenomaiseksi ja utuiseksi sen teki myös mielentyö. Uuteen kääntyminen. Aika paljon ajatuksia. Välillä on kiva vaan hömpöttää. Kaikkea vähemmän vakavaa...

Tässähän on ihan ehdottomasti mun kestolempparit. Tennarit. Converse All Star. Valkoiset. Tai kesän jälkeen harmahtavat. Nehän nyt sopivat menopeleiksi lähes minne vaan. Ja sitten. Huivejahan ei voi koskaan olla liikkaa. Eihän?!?! Kestosuosikkeja kesät-talvet.

Tykkään. Ja tässä viimeisin. Hmmmm...hieman eri värinen ostos...
 

Ihan kertakaikkisen heräteostos Espritiltä. Hieman sävyä...sopii hyvin näiden söpöliinien kanssa...

 
Niin. Sitten on vielä tämä.

 
Laukku, joka kulutetaan kulmista puhki...olikohan tässä tätä hömppää nyt jo tarpeeksi. Hömppäkin on joskus tarpeen. Vaikka eihän sillä voi elämää täyttää.